Hallitus – voitto ja vastuu

Muutama vuosi sitten Metro-lehdessä julkaistiin lukijakolumnini ”Ihmisen vastuu”. Siinä kirjoitin, miten jokaisen vastuulla on yhteiskunnan hyvinvointi. Kirjoitin eri tahojen vastuusta mm. ” Yrityksen vastuu on miettiä, minkälaista voittoa se tavoittelee ja minkälaisin keinoin.” ”Hyvätuloisen vastuu on ymmärtää, että yhteistä kakkua kannattaa jakaa tasaisemmin.” ”Tukea saavan vastuu on ymmärtää, milloin hän voi tulla toimeen omin voimin.” Koska yritykset pyörittävät isoa osaa yhteiskunnasta, niiden hallituksilla on erityisen paljon vastuuta.

Kauppakorkeakoulussa opin, että yrityksen tärkein tavoite on voiton maksimointi. Tämä oppi on ristiriidassa perusarvoni eli oikeudenmukaisuuden kanssa, jos voiton maksimoinnissa kaikki keinot ovat sallittuja. Uskon, että toinen ei voi maksimoida omaa voittoaan polkemalla räikeästi muiden etuja.

Olen kuitenkin kiinnostunut yritysten kehittämisestä. Suoritin HHJ-tutkinnon, kun päätin kehittää hallitustyöskentelyn osaamistani. Arvelin, että se yhdistettynä vahvaan Venäjä-tuntemukseeni voisi kiinnostaa yrityksiä ja avaisi tietä hallitusammattilaiseksi. Kannustimena oli myös se, että yritysten hallituksiin kaivattiin lisää naisia.

Hallitusosaamistani olen voinut käyttää hyödyksi lähipiirin yrityksissä. Muita hallituspaikkoja ei ole vielä avautunut. Joskus mietin myös, olisinko oikeanlainen henkilö yrityksen hallitukseen. Jos yrityksen tavoite on voiton maksimointi ja omistajat suunnittelevat pikaista kasvua voidakseen sitten myydä yrityksen hyvällä voitolla, niin en olisi. Mutta onneksi kaikki yritykset eivät toimi niin.

Talouselämän haastattelussa (5.3.2019) hallituskonkari Tom von Weymarn sanoo: ”Elämme disruptiivisessa, nopeasti muuttuvassa, hajanaisessa maailmassa. Tässä pärjäävät ne yritykset, joilla on selvät arvot ja jotka toimivat vastuullisesti.” Ja jatkaa vielä: ”Yhtiön hyvä hallinnointi ottaa huomioon kaikki sidosryhmät. Se ei aja yksisilmäisesti yhden ryhmän, esimerkiksi osakkeenomistajien etua.” Sellaisen yrityksen hallitukseen sopisin hyvin.

Hyvinvointiyritysten laajasti mediassa käsitellyt ongelmat saivat von Weymarnin osallistumaan keskusteluun. Myös pitkäaikainen poliitikko Raimo Ilaskivi sanoi hoivayritysten kohdalla pettyneensä markkinatalouteen. Se ei toimi joka paikassa. Näyttää siltä, että Kauppakorkeakoulussa 1970-luvulla saamani oppi on vanhentunut. ”Hänen mukaansa nuoret karttavat jo työpaikkoja, joiden arvoja he eivät jaa,” kirjoittaa Talouselämä von Weymarnista. Yrityksen hallituksen pitää siis olla laajakatseinen. Parhaiten se onnistuu yhdistämällä erilaisia, laajakatseisia yksilöitä.

Presidentti Tarja Halonen on ILO:n kanssa kehittänyt käsitteen ”säällinen työ” (decent work). Se vastaa myös omaa käsitystäni, että ihmisillä on oikeus työhön, josta saa sellaista palkkaa, että sillä elää. Se oikeus pitäisi olla kaikilla yrityksen tasoilla. Suuremmasta vastuusta ja laajemmasta osaamisesta pitää saada suurempi palkkio. Mutta sitä voi pohtia, onko toisen osaaminen useita satoja kertoja suurempaa kuin toisen.

Suomessa usein vertaillaan ylimmän johdon palkkioita kansainvälisiin ansioihin. Globaalissa maailmassa toki kilpailemmekin osaajista, jotka voivat lähteä Suomesta muualle (saatuaan ilmaisen korkeakoulutuksen). Jos ulkomailla kokemuksia hakenut palaa tai muuttaa Suomeen, hyötyy siitä Suomikin. Ja muuttoon Suomeen saattaa kannustaa moni muukin tekijä kuin vain palkka – vaikkapa se laajakatseisesti kehitetty yhteiskunta ja arvomaailmaltaan terveet yritykset.

Tom von Weymarnin haastatteluun linkki:

– maaliskuu 2019

KIRJOITTAJA:
Virve Obolgogiani – yrittäjä vuodesta 2001. Kansainvälinen työkokemus, monipuoliset kiinnostuksen kohteet ja laajat verkostot ovat antaneet ajatuksia, joita tekee mieli jakaa muiden kanssa, tässä blogissakin.

Nuoremman polven ajatuksia kasvusta ja yrittäjyydestä, voit lukea täältä: Patrick Obolgogiani – Short stories of eCommerce, startups and growth.