Printti elää – mutta millainen?

Arvelin, että tällaisina poikkeusaikoina lehtiala voisi hyvin, kun ihmiset ovat paljon kotona ja voisivat innostua lukemaan. Lehtialan yrittäjä kuitenkin tyrmäsi tämän luuloni.

Ihmiset mahdollisesti lukevat enemmän, mutta se ei pelasta lehtiä, kun niiden tärkeä tukijalka ontuu. Niiden rahoitusrakenteessa tärkeä osa on ilmoituksilla. Nyt yritykset miettivät vähentyneen liikevaihdon takia säästökohteita. Ilmoittelu on siinä usein kärkisijoilla. Vaan ei kaikilla.

Monena päivänä kolahtaa postiluukusta tuhti ”lukupaketti”. Koska kuulun niihin, jotka eivät ole kieltäneet mainosjakelua, niin melkein päivittäin tulee ainakin näin joulun alla nippu mainoksia. Jos omassa rapussa tehtyä analyysiä voisi pitää tilastollisesti luotettavana, niin olemme vähemmistönä.

En ole kieltänyt mainosjakelua, koska haluan lukea paikallislehtiä. Eri kaupunginosissa asuessani olen huomannut, että ne ovat paras tapa saada tietoa ja uutisia alueestaan. Ammattitaitoiset toimittajat ja kunnianhimoiset vapaaehtoistoimijat osaavat luoda kiinnostavia uutis- ja tietopaketteja. Niille ei pärjää paikallinen some-ryhmä.

Vuosia sitten oli jaossa postiluukkuun kaksi erilaista tarraa: ”ei mainoksia kiitos” ja ”vain ilmaisjakelulehdet”. Valitsin jälkimmäisen. Mutta jakaja valisti minua, ettei voi jakaa pelkkiä lehtiä, koska niiden väliin on valmiiksi lisätty mainokset. Hänen aikansa jakelussa ei riitä siihen, että hän poistaisi paketista mainokset. Lehdet luen tai ainakin selaan, mutta mainokset päätyvät useimmiten suoraan paperinkeräykseen.

Koko sivun tai aukeaman ilmoitus lehdessä, joka luetaan, olisi tehokkaampi kuin oma lehtinen, joka päätyy suoraan paperinkeräykseen. Jos lehdestä laitetaan näköispainos verkkoon, se lisää myös mahdollisuuksia tavoittaa lukijoita. Markkinoinnissa puhutaan oikean kohderyhmän löytämisestä. Erikoistuotteiden lehti-ilmoittelussa se tarkoittaisi ammatti- tai harrastuslehden valintaa. Kulutustavaroille usein jaettu paikallislehti on tehokkaampi kanava.

Jos yrityksillä on tarvetta ja varaa jakaa omia mainoslehtisiä, niin olisiko mitenkään mahdollista yhdistää näitä siihen rahoitustarpeeseen, mikä on lehdillä? Voisivatko yritykset ajatella, että ne omilla ilmoituseuroillaan edistäisivät myös lukijoiden mahdollisuutta saada tietoa / kulttuuria / viihdettä tai tukisivat paikallista yhdistystä / seuraa? Osa näyttää sen ymmärtäneen tai muuten pitää lehti-ilmoittelua tehokkaampana kuin omia mainoksia.

Ehkä tällaisen ajattelumallin omaksuminen vaatisi oman näkökulman avartamista? Huomaan, että vuoden alussa lanseeraamani cogita ample -valmennus sopii todella monille alueille. Ajattele laajasti.

– joulukuu 2020